• Yrittäjän eläketurva
• Eläkesäästäminen ja Henki-Fennia
• Ryhmäeläkkeen maksujen suunnittelu

Parempieläke
Parempieläke på svenska

• Työeläke ja työeläkemaksu
  • Työeläke
    • Eläkkeen laskenta ja muita usein kysyttyjä kysymyksiä
    • Eläkekertymä - Jarin Tarina
  • Eläkesäästäminen
    • Vapaaehtoinen eläkesäästäminen - Usein Kysyttya
    • Vapaaehtoinen eläkesäästäminen - Jonen ja Terhin tarina
    • PS-tili ja eläkkeesi
  • Työeläkeote
  • Eläkelaskuri
  • Eläkesäästäminen ja Henki-Fennia
• Yrittäjän eläketurva
  • Yrittäjän eläke
    • YEL vakuutuksesta
    • Vapaaehtoinen eläkevakuutus
    • Ryhmäeläke
    • Vapaaehtoinen eläkesäästäminen ja yrittäjä
  • Ryhmäeläke lyhyesti
    • Usein kysyttyä ryhmäeläkkeestä
    • Ryhmäeläke esimerkki tarina
  • Yrittäjän eläkelaskuri
  • Eläkesäästäminen ja Henki-Fennia
    • Vapaaehtoinen eläkesaastaminen
    • Vapaaehtoinen eläkesaastaminen ja sitouttaminen
    • Esimerkki vapaaehtoisen eläkesäästämisen eduista työntekijälle
    • Vapaaehtoinen eläkesäästäminen motivoimassa henkilökuntaa
    • Eläkesäästäminen sitouttaa ja motivoi työntekijöitä
    • Eläkesäästäminen yrittäjän näkökulmasta
    • Ryhmäeläkkeen maksujen suunnittelu

Jarkko, 37, autokorjaamoyrittäjä

Ryhmäeläkkeen maksusuunnitelma voi olla sidottu yrityksen itsensä valitsemiin tekijöihin. Ryhmäeläkkeen maksut voivat perustua esimerkiksi tuotantolinjan tehokkuuteen, laadunvalvonnan onnistumiseen tai vaikkapa myyntituloksiin. Maksuja voidaan jakaa myös sen mukaan, kuinka yritys on onnistunut saavuttamaan esimerkiksi asetetut vuositavoitteet. Kaiken pitää kuitenkin perustua kollektiivisille jakokriteereille. Jarkko on autokorjaamoyrittäjä kolmannessa sukupolvessa. Jarkon henkilökuntaan kuuluu 12 autoasentajaa ja kolme toimistotyöntekijää. Jarkko halusi kannustaa työntekijöitään tehostamaan työskentelyä ja parantamaan asiakaspalvelun laatua ottamalla Henki-Fenniasta työntekijöille ryhmäeläkevakuutuksen. Yritys päätti maksaa vakuutusmaksuja kaikille työntekijöille vuodessa joko 5 % tai 10 % suuruisen määrän vuosipalkasta tai vaihtoehtoisesti ei ollenkaan riippuen yrityksen asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Yrityksen kannustinjärjestelmä pitää sisällään kaksi päätekijää: yrityksen vuosituloksen ja asiakaspalautekyselyn tulokset. Päästäkseen siis 10 %:iin piti asentajien sekä onnistua omassa työssään (asiakaspalaute) että yrityksen tuloksen piti olla tavoitteen mukainen. Toimiston työntekijöitä järjestelmä ei koskenut. Työntekijöiden eläkkeellejäämisikää yritys ei halunnut aikaistaa, vaan valitsi eläkeajaksi 63-67 vuotta. Näin haluttiin kannustaa työntekijöitä pysymään yrityksessä mahdollisimman pitkään, koska tulevaisuudessa näyttäisi ammattitaitoisen työvoiman saatavuus heikkenevän. Tällä Jarkko varmistaisi osaamisen säilymisen yrityksessään myös jatkossa.